Valo, pimeys ja paha

Esko Valtaoja käsitteli kolumnissaan Pimeyden vasen käsi valon ja pimeyden vastakohtaisuutta ajatuksia herättävällä tavalla (Turun Sanomat 24.12.2013). Kolumnin otsikko on lainattu Ursula Le Guinin tieteisromaanista (1969). Utopistisella Gethenin planeetalla asuu androgyyneja, siis sukupuolettomia olentoja. Näin poistuu eräs vastakohtaisuus. Valtaoja jatkaa:

Kirjan nimi viittaa toiseen suureen vastakkainasetteluun. "Valo on pimeyden vasen käsi ja pimeys valon oikea käsi", sanoo getheniläinen sananparsi. Samoin kuin miestä ei voi erottaa naisesta getheniläisessä ajattelussa, ei myöskään valoa voi erottaa pimeydestä: molemmat ovat vain osia yhdestä ja samasta kokonaisuudesta. Getheniläisille maailma ei ole joko-tai vaan sekä-että, jin ja jang, ykseys.

Valtaosa maailman uskonnoista perustuu jyrkkään kahtiajakoon, hyvään ja pahaan, valoon ja pimeään, ja niiden väliseen suureen taisteluun. Pahuuden olemassaolon maailmassa voi selittää vain pimeyden ruhtinaalla, joka on ja pysyy Valon vastustajana.

Vain jotkut ovat ajatelleet getheniläisten tavoin. Kirkkoisä Origenes uskoi, että aikojen lopussa jopa Saatana pelastuu ja viimeinenkin pimeys muuttuu valkeudeksi. Mikäpä voisi olla vaikuttavampi osoitus Jumalan kaikkivoipuudesta? Ja mitä sanoikaan psalmi 139:12? "Sinulle pimeys ei ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo".

Näin siis Valtaoja. Koko kolumni löytyy alussa olevan linkin takaa.

Itselleni palautui mieleen keskiaikaisten kabbalistien opetus 10-osaisesta sefirot-järjestelmästä, jolla kabbalistit pyrkivät kuvaamaan sitä Jumalaa, josta ihminen kykenee muodostamaan käsityksen. Sefirot-järjestelmän yläpuolella on Ein-Sof, joka on ääretön ja transsendentti, josta ihminen ei kykene muodostamaan käsitystä. Ein-Sof muistuttaa jossain määrin keskiaikaista negatiivisen teologian edustamaa Jumalaa.

Mutta sefiroita voidaan tarkastella Jumalan ominaisuuksina, attribuutteina tai persoonallisuuden piirteinä. Tässä järjestelmässä pahan (pimeyden) juuri on varsin uskaliaasti rakennettu Jumalan sisään! Viides sefira din kykenee tulemaan täysin kehittyneeksi pahaksi, jos se ei pysty olemaan harmoniassa neljännen sefiran hesed kanssa. Ihmisen syntisyys nähtävästi aiheuttaa tämän ongelman. Hesed voidaan ymmärtää armona ja siunauksena. Sen vastapoolina din edustaa tuomiota.

Näin teodikeaongelmakin hahmottuu hieman toisin ja saa uusia ulottuvuuksia. Näiden pohdiskelujen yhteydessä nousee mieleen muutamia jouluna ajankohtaisia raamatunkohtia:

"Kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus." (Matt. 4:16).
"Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. (KR 1938: ei sitä käsittänyt)." (Joh. 1:5)

* * *

A.M.: Kiitos tekstistäsi Kauko. Ajattelemaan laittava kokonaisuus...

Ehkä tämän voisi kristillisesti/raamatullisesti sanoittaa niin, että paha ja hyvä kyllä ovat voimia jotka taistelevat keskenään, mutta ongelma harmoniaan tuon dinin ja hesedin välille tulee silloin kun kristitty näkee sen pahan hyvää voimakkaampana voimana tai tasapäisenä voimana hyvän kanssa. Pelkää pahaa enemmän kuin luottaa hyvään.

Ajankohtaista asiaa. Juuri kävin armollisesti kysymässä ugandalaisten pastorien FB-ryhmässä, että mahtavatko nyt laulaa Herralle ylistystä kun homot on tuomittu elinkautiseen. Ja tuli samalla mieleen, että en taida enää tän jälkeen uskaltaa Ugandan maaperälle astuakaan. Vastaukseksi tuli että pastoreilla on ollut "more urgent needs" ja että nämä aktivistit kyllä hoitavat asian kuntoon. Ihan kiva kommentti ketjuun joka alkoi aktivisteja pilkkaamalla ja demonisoimalla joskus puoli vuotta sitten. Saas nyt sitten nähdä mitkä voimat tässä voittaa. Joka tapauksessa onneksi tasaarvo-mies Medad Birungi on kovasti järkyttynyt tästä lainsäädännöstä, ja siitä varmaan sitten seuraa jotain. Toivottavasti pahan voimat eivät häntä ihan tapa dinniläisyyksissään.

Blogisti: Joo, miksei näinkin. Tuo tila, jossa din ja hesed löytävät tasapainon tai harmonian, on tiferet kabbalistisessa ajattelussa. Tiferet on tuossa systeemissä sijoitettu aivan kuvion keskelle.

Tuossa kabbalistisessa tarkastelussa eräs huomattava ongelma on se, että hyvän ja pahan välillä ei tehdä merkittävää olennaista eroa: Jumalan katsotaan luoneen molemmat. Kabbalistit liittivät diniin feminiinisyyden, vasenpuoleisuuden ja demoniset voimat. Din pidättelee jumalallista rakkautta hesed ja asettaa sille rajoja. Din feminiinisenä voimana rajoittaa maskuliinisen hesedin toimintaa.

Toisin kuin muut sefirat, dinin pitäisi kyetä itsekin emanoitumaan, eli laskemaan liikkeelle uusia energiavirtoja, jotka saavat hahmonsa sefirot-järjestelmän ulkopuolella. Näin syntyisi demonisten voimien valtakunta. Din on normaalisti lepotilassa kuin tulivuoret, mutta jonakin hetkenä se voi purkautua ja levittää tuhoa ja hävitystä ympäristöönsä. Diniä pidetään pahaa ennustavana Jumalan vasempana kätenä. Näin palataan takaisin alkuasetelmiin eli Esko Valtaojan kolumnin otsikkoon.

Kauko Puottula - Katsomuksia 25.12.2013