"Herra tarvitsee aaseja"

Tähän tapaan ilkikurinen toimittaja Hannu Taanila asetteli toisinaan sanansa. Tällä hän viittasi evankeliumeissa kerrottuun tapaukseen, jossa opetuslasten oli määrä hankkia "menopeli" palmusunnuntain ajelua varten. Opetuslasten piti mennä läheiseen kylään ja tuoda sieltä aasintamma ja varsa. Lähes omin luvin.

Hiljattain minulla oli tilaisuus kuunnella Daniel Brecheriä, messiaanista juutalaista. Hän toi palmusunnuntain evankeliumitekstiin uusia, mielenkiintoisia näkökulmia. 

Daavid pakenee Absalomia

Kun Absalom kapinoi isäänsä Daavidia vastaan, Daavid pakeni hovinsa kanssa Kidronin puron kautta Öljymäelle (2 Sam 15), siis temppelistä itään. Aasitkin tulevat kuvaan mukaan:

"Kun Daavid oli kulkenut mäen laelta vähän eteenpäin, häntä vastaan tuli Mefibosetin palvelija Siba mukanaan satuloitu aasipari. Aasien selkään oli kuormattu kaksisataa leipää, sata kakkua rusinoita, sata nippua muita hedelmiä ja viinileili. (2 Sam 16:1)

Sanonta aasinsillasta tulee tästä Kidronin puron yli rakennetusta sillasta.

Daavid siis pakeni temppelin itäportista eli Kultaisesta portista Öljymäelle, Messiaan piti tehdä sama matka, mutta toisinpäin: Öljymäeltä temppelin itäportille. Itäportti oli vain kuningasta varten ja oli avoinna vain uudenkuunpäivänä sekä sapattisin (Hes 46:1). Näin ollen tämä aasiajelu tapahtui sapattina. Temppelin itäportin käytöstä kerrotaan:

"Mies vei minut sitten takaisin temppelin ulommalle portille, sille, joka on itään päin, mutta se oli suljettu. Herra sanoi minulle: "Tämä portti pysyy suljettuna. Sitä ei ole lupa avata, eikä kukaan saa kulkea siitä. Herra, Israelin Jumala, on tullut siitä temppeliin, ja siksi se pysyy suljettuna. Vain ruhtinas saa tulla porttirakennukseen. Koska hän on ruhtinas, hän saa nauttia uhriateriansa täällä. Hänen kuuluu tulla porttirakennukseen eteishallin kautta, ja pois hänen on mentävä samaa tietä."" (Hes 44:1-3)

Epäpuhdas aasi ja sen lunastaminen

Aasilla on tässä aivan erityinen funktio. Eläimet jaettiin kahteen pääryhmään: puhtaisiin ja saastaisiin (Lev 11). Puhtaita olivat mm.: härkä, lammas, vuohi, oinas ja kyyhkyset. Epäpuhtaat tai saastaiset eläimet eivät saaneet edes tulla temppelialueelle. Saastaiset eläimet jaettiin kahteen ryhmään: villieläimiin, kuten leijonat, koirat, villisiat ja norsut, joita ei saanut edes koskettaa, sekä työ- ja ratsueläimiin (hevoset, kamelit ja aasit), joiden lihaa ei saanut syödä, mutta joita voitiin käyttää töissä temppelin ulkopuolella.

Aasi muodostaa kuitenkin Mooseksen laissa erikoistapauksen. Vaikka se oli epäpuhdas, eikä siis kelvannut uhrattavaksi alttarilla, israelilaisia määrättiin lunastamaan aasien esikoiset Jumalalta, samalla tavalla kuin ihmisten esikoiset:

"Mutta jokaisen aasin ensimmäisen varsan voit lunastaa omaksesi uhraamalla karitsan, ja ellet halua sitä lunastaa, taita siltä niska. Sinun tulee myös lunastaa jokainen esikoispoika, joka sinulle syntyy." (Ex 13:13)

Varsin omituinen ja käsittämätön määräys. Vai liittyisikö se Exodukseen, jolloin aasit kuljettivat kansan pois Egyptistä? Sama määräys toistuu vielä Ex 34:20:ssa sekä lisätään: "Älköön kukaan tulko eteeni tyhjin käsin."

Lunastus tapahtui aina Jumalan kasvojen edessä, siis temppelissä. Mutta epäpuhdasta eläintä ei saanut tuoda temppeliin. Määräys esikoisaasien lunastuksesta annettiin jo Egyptissä, jolloin ei vielä ollut temppeliä. Niinpä temppelin valmistumisen jälkeen määräystä ei voitu enää noudattaa. Tämän vuoksi määräystä muutettiin ja esikoisaasit lunastettiin rahalla, ja aasi jäi pääsääntöisesti papeille. Erikoistapauksissa omistaja sai pitää aasinsa, kunhan luovutti sen tarvittaessa papiston käyttöön mukisematta. Ilmeisesti Jeesus viittasi tähän erikoistapaukseen, kun ohjeisti opetuslapsiaan: "Herra tarvitsee niitä."

Sakarjan profetia

Jos aasien lunastus oli outoa, niin outo on myös Sakarjan profetia:

"Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla." (Sak 9:9 KR 1938)

Hevosella ratsastaminen merkitsee yleensä sotaa. Salomon ajan jälkeen kukaan kuningas ei tiettävästi ratsastanut aasilla. Perimmäinen ajatus tässä lienee se, että Messias on kaikkien puhtaussääntöjen yläpuolella. Brechter päättelee, että Jeesus istui aasin selässä koko sen päivän. Aasin selässä istuen hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät, paransi sairaita ja opetti. Jos Jeesus olisi laskeutunut aasin selästä alas, hänet olisi ehkä pidätetty sekä aasi teurastettu. Näin tarkastellen kyseessä olisi tietoinen provokaatio. Näin ehkä selittyy se miksi Jeesusta ei oitis pidätetty, kun hän tuli temppelialueelle.

Kasvavan kuun aika

Kasvavan kuun aikana puhtauslakien säännöt kiristyvät. Vasta täydenkuun aikana ne helpottuvat. Niinpä Jeesuskin pidätettiin vasta pääsiäisaterian jälkeen, siis täydenkuun aikana. Temppelialue piti puhdistaa keväällä niisankuun 1:nä päivänä, viikko tämän jälkeen piti suorittaa vielä uusi puhdistus, jolla varmistettiin aikaisempi puhdistus. Ja Jeesus järjesti juuri tuolloin provokaationsa ja saastutti temppelin!

Hesekiel kertoo pääsiäisjuhlaan valmistautumisesta tähän tapaan:

"Näin sanoo Herra Jumala: Ensimmäisen kuun [niisankuun] 1:nä päivänä teidän on tuotava virheetön sonni ja toimitettava temppelin puhdistusmenot. Papin tulee ottaa syntiuhrin verta ja sivellä sitä temppelin ovenpieliin, alttarin porrastuksen neljään kulmaan ja sisemmän esipihan portin pieliin. Tehkää samoin myös kuun 7:tenä päivänä niiden puolesta, jotka kenties ovat vahingossa tai tietämättään tehneet syntiä. Näin toimitetaan temppelin sovitusmenot." (Hes 45:18-20)

Juutalaisten kalenterissa uusikuu syntyi silloin, kun kuunsirppi tuli illalla auringonlaskun jälkeen ensimmäisen kerran näkyviin. Nykyään uudenkuun katsotaan syntyvän silloin kun aurinko, kuu ja maa ovat linjassa keskenään, mutta tällöin kuuta ei vielä voida nähdä. Kyse on yhden tai kahden vuorokauden heitosta - tietenkin pilvisyydestä johtuen.

Vanhakuu näkyy aamulla ennen auringonnousua viimeisen kerran. Sen jälkeen on kuutonta aikaa 3,5 vrk, pimeää ja vaarallista aikaa. Tilanne helpottuu kun uusikuu taas tulee näkyviin 3,5 vrk:n kuluttua - tietenkin sääoloista riippuen.

Uuden kuun havaitsemisesta kuluu 14 vrk täyteen kuuhun. Mm. niisankuun 14. päivä vietettiin pääsiäistä. "Puolimatkan krouvin" muodostaa 7. päivä, jolloin kuu on "puolikas".

Tämä aasiepisodi tapahtui juuri niisankuun 7:ntenä päivänä. Jeesus siis ohjelmoi tulonsa Jerusalemiin; eikä kulje tapahtumien virrassa ajopuuna. Jos tuota episodia lukee tarkkaan eri evankeliumeista, voi päätellä, että messiaanisen vastaanoton Jeesukselle järjestivät nimenomaan galilealaiset pyhiinvaeltajat, eivät siis Jerusalemin asukkaat. Malli tälle vastaanotolle löytyy VT:sta:

"Silloin päälliköt riisuivat heti viittansa ja panivat ne porraskivelle Jehun jalkojen alle. He puhalsivat torveen ja huusivat: "Jehu on kuningas!" (2 Kun 9:13)

Alkuseurakunta sanoutui irti puhtauslaeista

Tähän tapaan tarkastellen selittyy varsin luontevasti monia askarruttanut asia, miksi Jeesukseen ei käyty käsiksi välittömästi, vaan vasta pääsiäisaterian jälkeen. Koska aasi oli saastainen, myös Jeesus oli saastainen. Pidättäjätkin olisivat saastuneet. Sen sijaan avoimeksi jää kysymys, istuiko Jeesus koko ajan aasin selässä liikkuessaan temppelissä. Mitä aasin selkä ylipäätään kestää?

Tämä episodi antoi Pilatukselle aiheen kirjoittaa tauluun, joka kiinnitettiin ristiin: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." (Joh 19:19)

Puhtauslakien ymmärtäminen voi avata evankeliumeista yllättäviä asioita. Apostolien tekojen mukaan alkuseurakunta varsin varhaisessa vaiheessa irtaantui juutalaisista puhtausmääräyksistä. Pietarille annettiin näky saastaisina pidetyistä eläimistä, jotka julistettiin puhtaiksi näyssä (Apt10). Lähetystyö pakanain keskuudessa olisi tyrehtynyt alkuunsa, jos puhtaussäännöistä olisi pidetty kiinni (Apt 15).

Jälkimietteitä

Tämäkin kertomus pistää pohtimaan yhteiskunnallista ilmapiiriä Jerusalemissa ja sen ympäristössä ajanlaskumme alussa. Ilmassa on ollut temppelikultin vastaista mielialaa, muuallakin kuin Qumranissa. Vaikka eläinsuojelijoita ei vielä ollut, niin ilmeisesti joissakin piireissä on pohdittu sitäkin, onko tämä touhu enää nykypäivää. Vaatiiko Jumala tosiaan meiltä tämmöistä? Mooseksen aikana elettiin paimentolaisina, mutta se vaihe oli jo ohitettu.

Temppelihän oli ikään kuin suuri teurastamo. Teurastusjätteitä ja verta oli kaikkialla. On mahdollista, että Betesdan altaankin terveysvaikutukset perustuivat uhrialttarin huuhteluvesiin (vrt Joh 5:4). Yhteiskuntakin ilmeisesti oli kaupungistunut, ehkä uhrieläimiä, jotka olivat vaikeasti hankittavia, jouduttiin tuomaan hyvinkin kaukaa. Ehkä jotkut tahot ajattelivat viattomien eläinten uhraamista myös taloudellisena tuhlauksena, joka ei erityisemmin nosta bkt:tä.

Kauko Puottula / Blogimetsä, item 1399