Postin kääntäminen osoittautui yllättävän hankalaksi ja vaikeaksi. Kun se lopulta onnistui, asia sai varsin kummallisia ja odottamattomia piirteitä, jotka herättävät monenmoista metafyysistä pohdiskelua. Matti Heinilän kirjoitus oli otsikoitu nasevasti "Posti etääntynyt ihmisten elämästä ja myös kuolemasta". (TS 31.5.2015).
Heinilä oli yrittänyt aikansa selvittää googlaamalla mitä vainajan postille pitäisi tehdä, mutta ilman tulosta. Postin sivuilta sentään löytyi palautesivu, jonne Heinilä purki mieltään: "Olettekohan siellä postissa ollenkaan tietoisia siitä, että Suomessa joka päivä kuolee ihmisiä ja he eivät sen jälkeen pysty vastaanottamaan postia jne."
Postista tuli soitto ja kehotettiin marssimaan postikonttoriin ja täyttämään siellä kaavake. Ehkä tässä on tarvittu myös sukuselvitystä. Heinilä teki työtä käskettyä. Hänelle lyötiin eteen lomake, jossa luki Muuttoilmoitus. Kun Heinilä tätä aikansa nieleksi ja ihmetteli, virkailija ilmoitti, että lisätietoihin merkitään "kuolinpäivä pp.kk.vvvv."
No, nyt kaiken pitäisi olla kunnossa ja vainajan posti sai uuden suunnan. Mutta eräänä päivänä posti toi vainajan nimellä plakaatin, joka alkoi "Toivotamme sinut tervetulleeksi uuteen kotiin oheisilla muuttajan etukupongeilla." Mukana oli myös kartta, jotta vainaja löytäisi kyseisen ketjun liikkeet uudelta paikkakunnalta. Olipa vielä mahdollisuus voittaa hotellilahjakortti.
Heinilä antaa kyseiselle liikeketjulle synninpäästön, koska se on omaa tyhmyyttään ostanut Postilta puutteellisen osoitepalvelun. Mutta Posti saa sapiskaa. Lopuksi Heinilä vielä neuvoo miten tehdään pieni muutos Postin ohjelmaan ja kaavakkeeseen.
Pari päivää myöhemmin Posti Oy:n kehitysjohtaja vastaa Heinilän kirjoitukseen, pahoittelee tapahtunutta sekä lupaa parannuksia. Kehitysjohtajan vastineesta ilmenee, että Väestörekisterikeskus antaa Postille tiedot kuolleista. Näin ollen omaisten ei tarvitse ilmoitella kuolemantapauksista postille. Mutta joku tässä mättää. Jos posti saa tiedon kuolemantapauksista sekä Väestörekisterikeskukselta että omaisilta, miten on mahdollista, että vainaja vielä saa mainospostia etukuponkien kera?
***Vaikka omaisen poismeno on aina vakava asia, tähän tapaukseen liittyy myös surkuhupaisia piirteitä. Juttu herättää pohtimaan sitä mikä meitä odottaa tämän elämän jälkeen. Ajatuksen tasolla käsityksemme tuonpuoleisesta ovat kehittyneet tavattomasti, mutta joissakin yhteiskunnan toiminnoissa on vielä sellaisia piirteitä, jotka viittaavat muinaiseen maailmaan ja siellä vallinneisiin käsityksiin.
Muinaiset suomalaiset uskoivat, että vainajat elävät varjoelämää tuonelassa. Suvun esi-isät ja -äidit kuuluivat muonavahvuuteen erityisesti tiettyinä pyhinä. Pitkässä pöydässä heitä varten oli tuolit, lautaset ja lusikat - niin kuin elävillä.. Etukupongeilla ja lahjakorteilla olisi ilmeisesti ollut myös käyttöä.
- Kauko Puottula / Blogimetsä, item 1902
