Pedon luku 666

Ilmestyskirjan tunnetuimpia kohtia lienee:

Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on 666. (Ilm 13:18)

Pedon luvun 666 selitystä pitää ilmeisesti hakea VT:sta:

Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli 666 talenttia. (1 Kun 10:14; 2 Aik 9:13) 

Salomo sai siis vuosittain 666 talenttia kultaa, jotka hän käytti valtaistuimensa koristeluun. Näin Salomo luopui Jahvesta maallisen kunnian hyväksi.

Mutta luetaanpa "pedonlukuvärssyn" perään seuraava värssy, joka kertoo pelastettujen määrästä:

Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on 666. Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli 144 000 ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. (Ilm 13:18; 14:1)

Ajanlaskumme alussa tuskin operoitiin desimaaliluvuilla. Vain kokonaisluvuilla oli jokin merkitys. Tässä pieniä laskuharjoituksia ilman desimaaleja:

 6 * 6 * 6 = 216

 144000 / 216 = 666 + jakojäännös 144

 144000 / 666 = 216 + jakojäännös 144

 144000 - (216 * 666) = 144

Jos luvun 666 purkaa alkutekijöihinsä, saadaan:

666= 2 * 3 * 3 * 37 

Suorittamalla seuraavat laskutoimitukset

2 * 333;    3 * 222;   6 * 111;    9 * 74;   18 * 37 

tuloksi saadaan kussakin tapauksessa 666. Eli 666 on jaollinen varsin monen (10) kokonaisluvun kanssa.

Myös luku 216 vaikuttaa mielenkiintoiselta, ehkä myös merkitykselliseltä. Jos luvun 216 purkaa alkutekijöihinsä, saadaan:

216 = 2 * 2 * 2 * 3 * 3 * 3

Suorittamalla seuraavat kertolaskutoimitukset:

2 * 108;    3 * 72;    4 * 54,    6 * 36;    8 * 27;    9 * 24;   12 * 18

tuloksi saadaan kussakin tapauksessa 216. Eli 216 on jaollinen varsin monen (14) kokonaisluvun kanssa.

Leijona (jalopeura) on hepreaksi 'arieh, jonka lukuarvo on 216 (=1+200+10+5). Salomon temppelin arkkitehtuuri sisälsi mielenkiintoisia yksityiskohtia:

Kuningas [Salomo] teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin parhaalla kullalla. Valtaistuimessa oli kuusi porrasta, ja sen selustassa oli häränpää. Istuimessa oli molemmin puolin käsinojat, ja kummankin käsinojan vieressä seisoi leijona. Myös jokaisen portaan kummallakin puolella oli leijona, 12 kaikkiaan. Sen kaltaista ei ollut missään valtakunnassa tehty. (1 Kun 10:18-20)

Salomo sijoitti pylväät temppelisalin eteishalliin. Sille, jonka hän pystytti oikealle puolelle, hän antoi nimeksi Jakin, ja vasemmanpuoleiselle hän antoi nimen Boas. (1 Kun 7:21; vrt 2 Aik 3:17) [Alanootti: Nimi Jakin merkitsee 'hän lujittaa', Boas 'hänessä on voima'.]
Kummallakin pylväällä oli mittaa 18 kyynärää, ja niiden ympärys oli 12 kyynärää. Ne olivat sisältä onttoja, ja niiden metallikuori oli 4 sormen paksuinen. (Jer 52:21).

Sanan Boas lukuarvo on 79 (=2+70+7), Jakin 90 (=10+20+10+50). Pylväiden korkeus oli siis 18 kyynärää ja ympärysmitta 12 kyynärää. Näin ollen:

18 = 6 + 6 + 6
12 = 6 + 6
216 = 18 * 12

Piin karkea likiarvo (=3) ilmeisesti tunnettiin:

Hiram valoi myös pyöreän altaan, jota kutsuttiin mereksi. Se oli reunasta reunaan 10 kyynärän levyinen, korkeutta sillä oli 5 kyynärää, ja vasta 30 kyynärän pituinen mittanuora ulottui sen ympäri. (1 Kun 7:23; vrt 2 Aik 4:2) 

Matematiikan historiassa Arkhimedeelle (n. 287 - 212 eKr) annetaan kunnia piin arvon määrittämisestä. Hän teki sen approksimoimalla, ts. hän piirsi ison ympyrän sekä kuusikulmion sen sisä- ja ulkopuolelle - ympyrää hipoen. Toisessa vaiheessa hän piirsi 12-kulmion ympyrän sisä- ja ulkopuolelle. Seuraavaksi 24-kulmion jne. Vähitellen monikulmiot ympyrän sisä- ja ulkopuolella alkoivat lähestyä toisiaan. Kun hän oli päässyt 96-kulmioon, Arkhimedes päätteli, että piin arvo on 3 10/70 ja 3 10/71 välillä. Eli:

3  10/71 > pii > 3  10/70

tai vastaavasti:

3,140845 > pii > 3,142857

Näin Arkhimedes sai piille varsin tarkan arvon.

Monenmoista ajattelemisen aihetta antaa seuraava teksti:

”Hän [Salomo] rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille.” (1 Kun 11:7) 

Heprealaisesta tekstistä poimitun Kemosin lukuarvo on 396 (=30+20+40+6+300) ja Milkomin vastaavasti 126 (=6+30+40+30+20). Milkomin kohdalla viimeinen kirjain hieman hämää, mutta se on kaf (20) eikä resh (200). Vaikka teksti ei kehoita operoimaan näillä luvuilla, jakolaskutoimitus antaa varsin tarkan piin arvon:

396 / 126 = 3,142857142857143

Kyse voi toki olla sattumasta. Toisaalta ns. "peltisepän pii" 22/7 on myös varsin tarkka arvio piille. Peltisepän piin perustelu menee tähän tapaan: Jumala loi maailman 7 päivässä heprean 22 kirjaimen kautta.Vielä tarkempi olisi 666/212, jonka perustelu menee tähän tapaan: Luomiskertomuksen 1. lauseessa on 6 alef-kirjainta, joiden summa on 666; valon ha-aur lukuarvo on 212. Tästä asiasta keskusteltiin Blogimetsässä helmikuussa 2013.

* * *

Suomen ortodoksisen kirkon sivuilta löytyy mielenkiintoista luettavaa pedon luvusta:

Jotkut väittävät, että luku 666 pitää kytkeä jonkun yhden ihmisen nimeen ja tämä tulee auttamaan hänen tunnistamisessaan antikristukseksi. Eräät toiset sitä vastoin väittävät, että seuraava Ilmestyskirjan jae osoittaa, että lukua 666 ei tarvitse kytkeä pelkästään yhteen ihmiseen:

"Hänen viittaansa on reiden kohdalle kirjoitettu nimi: kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra.” (Ilm.19:16)

Samaa kreikkalaista sanaa, joka on käännetty nimeksi (onoma) ja joka näkyy Ilmestyskirjan luvun 13 jakeissa 17 - 18, on myös käytetty luvun 19 jakeessa 16. Silloin sanaa voitaisiin mahdollisesti soveltaa paremminkin nimen arvoon eikä vain yhden ihmisen nimeen.

Kauko Puottula